Ihon c-vitamiinishotti

Näin kevään korvalla monen iho kaipaa hieman extraboostia. Pimeän ja pitkän talven jälkeen kasvojen iho saattaa olla elottoman harmaa ja kuiva, erityisesti jos takana on kylmä talvi. Tämä talvi ei tosin kovinkaan kylmä ole ollut, joten oma ihoni ei ole nyt erityisen kuiva, mutta pienestä piristyksestä ei koskaan ole haittaa! 

Sain jokunen aika sitten testattavakseni Exuviancen c-vitamiinijauheen sekä sitä tukevan kosteuttavan Age Reverse HydraFirm -yövoiteen. Kun c-vitamiini tarjoillaan iholle itse sekoitettavana jauheena, se säilyttää sisältämänsä vitamiinin pidempään hyvänä verrattuna siihen, että vitamiini sekoitettaisiin kasvovoiteeseen jo tehtaalla. Purkissa oleva valkoinen jauhe sisältää siis aktiivista c-vitamiinia. Sitä otetaan pieni hippunen ja sekoitetaan se johonkin seerumiin tai kasvovoiteeseen, esimerkiksi tuohon Exuviancen omaan. 

Käytän nykyisin normaalisti lähinnä luonnonkosmetiikkaa, mutta kyseinen puhdas, aktiivinen c-vitamiinijauhe kuulosti sen verran kiinnostavalta, että päätin kokeilla sitä. 

Exuviance brändinä esittelee itsensä näin: 

Kaikki Exuviance-tuotteet ovat dermatologisesti kehitettyjä ja testattuja. Tuotteita ei testata eläimillä. Kosteusvoiteet ja kasvovedet eivät aiheuta mustapäitä eivätkä aknea. Silmänympärysvoiteet ovat hajusteettomia ja ne on testattu oftamologisesti (silmätautiopin mukaisesti). Herkän ihon tuotteet ovat hypoallergisia.

C-vitamiinishotti (Exuviance Vitamin C+ Antiaging Booster) lupaa palauttaa ihon kiinteyden, vähentää hienojen juonteiden syntyä sekä pigmenttimuutoksia. Samalla se lupaa suojella ihoa tulevilta vaurioilta. Shotti koostuu aktiivisesta Aceta C-antioksidantista, joka tehostaa c-vitamiinin positiivisia vaikutuksia.

Olen käyttänyt c-vitamiinishottia tuohon Age Reverse HydraFirm -voiteeseen sekoitettuna yöllä, koska silloin solujen jakautuminen on voimakkainta. Toisin sanoen ihon uusiutuminen tehostuu kehon levätessä yöllä. 

Mielestäni ihoni näytti raikkaammalta parin viikon c-vitamiinikuurin jälkeen, joten voisin ajatella käyttäväni sitä jatkossakin joko kuurina tai sitten ns. tuhkimohoitona ennen tärkeitä juhlia. Jauhe on todella helppo sekoittaa joko voiteeseen tai seerumiin ja ihan pieni ripaus sitä riittää kerta-annokseksi. Kätevää!    
  

Sitruuna-basilika-avocado pirtelö

Kevään tehdessä tuloaan sitä alkaa kaivata jotain raikasta. Esimerkiksi välipalaa pirtelön muodossa. Tästä raikkaasta ja pehmeästä pirtelöstä on tullut tämän hetken suosikkini, kun sen pari päivää sitten vahingossa keksin :) 

Sitruuna-basilika-avocado pirtelö

1 luomubanaani
1 avocado
2 kourallista tuoretta baby pinaattia
2 rkl vaniljalla maustettua herneproteiinia
3-5 pientä basilikan oksaa lehtineen
yhden sitruunan mehu
riisimaitoa

Laita kaikki ainekset blenderiin, sekoita ja nautiskele! Riisimaitoa laitan yleensä fiiliksen mukaan; mitä enemmän laitat, sen juoksevampaa pirtelöstä tulee. Basilikaa tässä voi olla ihan reilusti, sillä se on sen verran mieto yrtti kuitenkin, ettei pääse kovin helposti dominoimaan. Sitruuna on tässä se juttu, joka takaa suloisen raikkaan maun :) 

Xoco Blue - suklainen sienijuoma

Sienitee tai sienikaakao ei ehkä kuulosta maailman houkuttelevimmalta juomalta, mutta aina kannattaa maistaa ja yllättyä :)  

Pakurikääpä on ollut esillä jo niin pitkään ja isosti, että sen voi jo luokitella peruskauraksi, mutta reishi eli lakkakääpä saattaa olla vielä monille meille suomalaisille tuntemattomampi. Reishi-sientä on kuitenkin käytetty sekä Kiinassa että Japanissa jo useita satoja, ehkä jopa tuhansia vuosia sen terveyttä edistävien vaikutusten takia.

Reishin sanotaan lisäävän vastustuskykyä, parantavan unen laatua ja munuaisten toimintaa, poistavan stressiä, torjuvan syöpää ja pidentävän elinikää. Sen on havaittu myös toimivan hyvin diabeteksen ja korkean kolesterolin hoidossa.    

Lakkakääpä on sellaisenaan todella kitkerän makuinen puiseva sieni, joka kasvaa lahoavassa puussa. Ihan pelkiltään sitä ei siis kyllä syö tai juo kukaan. Mutta, mitä jos siitä tekee kaakaota? 

Lääkinnällisten sienten ja erityisesti ns. sieniteen pioneerina pidetty suomalainen Four Sigma Foods toi viime lokakuussa markkinoille uuden Xoco Blue -suklaareishijuoman. Juoma alkoi kiinnostaa minua erityisesti siksi, että reishiä (kuten myös pakuria) on tutkittu paljon ja se on havaittu niin turvalliseksi, että sitä voi suositella myös raskaana oleville. Sanotaan kuulemma, että jos tuleva äiti juo reishiä raskausaikana, vauvasta tulee rauhallisempi.   

Koska tällä hetkellä olen raskaana, päätin testata. Mahdollinen vauvan rauhallisuuteen vaikuttava tulos jää nähtäväksi :) En tosin ole joka päivä Xoco Blueta juonut, mutta silloin tällöin kupillisen. Reishijuoman pitäisi myös rauhoittaa ja parantaa unenlaatua, joten sitä kannattaa hörppiä illalla, noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. 

Juomassa on lakkakääpä-uutetta, chai-henkisiä mausteita ja hermostoa tasapainottavia yrttejä. Se suositellaan juomaan shottina niin, että yksi jauhepussi sekoitetaan 0,5 dl vettä, mutta itse olen kaatanut jauhepussin pieneen lasiin tai kahvikuppiin, joka on täynnä kuumaa vettä. Reishikaakao on näin ehkä hieman laimeamman makuista, mutta vallan hyvää silti. Jos en tietäisi, että siinä on puisevan makuista sientä, en kyllä arvaisi maun perusteella!

Ja kyllä minusta juoma tosiaan rauhoittaa, kun sen hörppii illalla vähän ennen nukkumaanmenoa. Arvioni mukaan se myös pikkuisen syventää ja parantaa unta. Välillä tosin heräilen sienikaakaosta huolimatta öisin parikin kertaa vessaan, mutta se nyt johtuu ihan vain tästä loppuraskaudesta :)   

Samettinen kasvissosekeitto

En tiedä miksi en ole aiemmin juurikaan tehnyt itse keittoja, sillä nehän ovat ihan mielettömän hyviä, helppoja ja kevyitä ruokia! Aloitin keittokokeilut tomaattikeitolla ja koska siitä tuli niin älyttömän hyvää, tein seuraavaksi kasvissosekeiton. 

Pakko on jakaa resepti, sillä tätä tulee varmasti itsekin tehtyä myös toiste :) Chili antaa keittoon pientä potkua ja noin muuten se on täyteläisen pehmeää. Ja täyttää kyllä myös vatsan hyvin.  

Kasvissosekeitto

2 pientä sipulia

1 pieni bataatti

3-4 porkkanaa

2 perunaa

kourallinen kukkakaalia

vettä

1 prk (2 dl)  kaurakermaa

loraus kauramaitoa

2 kasvisliemikuutiota

ripaus chiliä

Kuori ja pilko kasvikset ja laita ne kattilaan. Lisää kattilaan vettä niin paljon, että kasvikset peittyvät ja keitä ne kypsiksi. Lisää lopuksi kaurakerma ja -maito ja mausta keitto chilillä ja kasvisliemikuutioilla. Anna kiehua vielä hetki, jotta kasvisliemikuutiot sulavat. Soseuta lopuksi keitto sauvasekoittimella ja ripottele päälle tuoretta basilikaa koristeeksi. 

Ja eikun syömään! :)  

Tattaripipareita ja lisäaineetonta glögiä

Olin jo päättänyt kokeilla tänä vuonna raakapipareiden leipomista, kunnes sain maistaa virolaisen LOOVin tattaripipareita. Ne veivät samantien sekä kielen että sydämen mennessään :) Vaikka tietenkin itse alusta loppuun saakka tehdyt leivonnaiset ovat aina parhaita, taidan sittenkin tänä jouluna jättää pipareiden leipomisen väliin ja herkutella vain noilla LOOVin tattaripipareilla. 

Ne ovat tavallisia pipareita parempi vaihtoehto siksi, että ne tehdään käsin tattarijauhoista, ruokosokerista, kookosrasvasta ja -maidosta, vedestä, kananmunasta, soodasta, sitruunahaposta, kanelista, neilikasta, kardemummasta, inkivääristä ja Himalajan suolasta. Tattaripiparit ovat siis sekä gluteenittomia että maidottomia. No, niin sanotut tavallisetkin piparit ovat kyllä maidottomia, mutta tattaripipareiden raaka-aineet ovat todella laadukkaita. Ja ne eivät ole liian makeita, mutta maistuvat kuitenkin ihan joulupipareille :) 

Pipareiden kylkeen on kiva hörpätä glögiä. Tykkään sekä punaisesta että vaaleasta glögistä. Aivan erityisesti pidän Hömmanäsin glögeistä. Merkin vaalea, 100 %:sti omenamehusta valmistettu sokeriton ja lisäaineeton glögi on tervetullutta vaihtelua punaiselle, perinteisemmälle glögille :)

 

Maidoton joululimppu

Aloitin joulukuun eilen leipomalla perinteisen joululimppuni. Yleensä leivon sen vasta aatoksi, mutta nyt otin varaslähdön, sillä kun tällä kertaa teen maidottoman limpun, halusin tehdä ensin koe-erän siltä varalta, että joudun hieman hakemaan korvaavia aineksia. Ei olisi tarvinnut, sillä limpusta tuli aivan yhtä hyvää ja vieläpä lähes samanmakuista kuin piimäänkin tehtynä! Sanoisin jopa, että ainakin koostumuksesta, ellei myös mausta, tuli nyt parempaa :) Samaa mieltä oli myös mieheni. 

Leivoin limpun aivan samalla ohjeella kuin ennenkin, mutta laitoin alkuperäisessä ohjeessa olleen piimän tilalle (8 dl) neljä desiä kookoskermaa ja neljä desiä kauramaitoa. Koska en löytänyt jostain syystä kaupasta ohjeen mukaisia sihtiruisjauhoja, otin täysjyväruisjauhoja. Vehnäjauhot ostan aina täysjyväversioina. 

Maidoton joululimppu

4 dl kookoskermaa

4 dl kauramaitoa
50 g hiivaa tai kuivahiivaa ohjeen mukaan

1,5 dl siirappia (käytin leipäsiirappia)

1 rkl fenkolia

1 rkl anista

0,5 rkl kuminaa

2 tl suolaa

4 dl sihtiruis- tai täysjyväruisjauhoja

n. 12 dl täysjyvävehnäjauhoja

Pinnalle: 0,5 dl vettä
0,5 dl siirappia

1. Lämmitä kookoskerma ja kauramaito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva. Lisää siirappi, mausteet, suola ja ruisjauhot. Alusta taikina vehnäjauhoilla kimmoisaksi taikinaksi. Anna kohota lämpimässä paikassa. 

2. Jaa taikina kahteen osaan. Leivo siitä kaksi pyöreää leipää, käytä jauhoja tarvittaessa apuna. Laita leivät leivinpaperin päälle ja anna kohota peitettynä vielä tovi.

3. Voitele pinta siirappivedellä ja paista 175 asteessa alimmalla ritilätasolla 45-50 minuuttia. Voitele uudelleen heti uunista ottamisen jälkeen.  

Limpun paistuessa uunissa ja ihanan leivän tuoksun täyttäessä keittiön kuuntelin joululauluja. Kyllä siinä ihan joulufiilis tuli, vaikkei lunta olekaan :) 

Tätä kirjoittaessa taustalla soi repeatilla Walking In The Air, yksi suosikkijoululauluni <3

Ruokapyramidihuijaus

Sain käsiini (itse asiassa jo viime keväänä) Susanna Kovasen ja Harri Lapinojan kirjoittaman Ruokapyramidihuijaus-kirjan. Se on huikean mielenkiintoisia näkökulmia ruokateollisuuteen ja ravitsemustieteeseen antava opus, joka todella laittaa ajattelemaan.

Viime vuosina ihmiset ovat alkaneet kiinnostua entistä enemmän hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Näihin teemoihin liittyy vahvasti myös syömämme ruoka. Kovanen ja Lapinoja käsittelevat ruokateollisuutta ns. kokonaisvaltaisesti systeemin ja median ulkopuolelta, luoden kuvaa, joka usein monilta kuluttajilta jää näkemättä.

Jo kirjan alussa esitellään koko sen perusväittämä ja kielikuva: pyramidi ei ole kirjoittajien mukaan vain oikean syömisen ohje, vaan vertauskuva koko teollisesta ruokamaailmasta.

"Pyramidin huipulla valtaansa käyttää joukko, johon kuuluu ruokateollisuuden suuryrityksiä, maatalousjättejä, kauppaketjuja, mainonnan, elintarvikelainsäädännön ja kemianteollisuuden asiantuntijoita sekä päättäjiä ja poliitikkoja. Alemmilla tasoilla heidän tukemaansa ravitsemussanomaa ja propagandaa levittävät joko tietoisesti tai tietämättään erilaiset kansanterveystahot, ravitsemustieteilijät, lääkärit ja lobbarit, joiden viestiä media toistaa suurelle yleisölle. Pyramidin alimmalla tasolla kuluttajat osallistuvat kuuliaisesti heille tarjotun systeemin ylläpitoon: he ostavat ja kuluttavat auktoriteetteihin luottaen, kysymyksiä esittämättä. Pyraidihuijauksen luonteeseen kuuluu, että vain ylimmällä tasolla tiedetään, mitä tapahtuu. Sinne päätyvät myös voitot."      

Hmmm, mielenkiintoinen näkökulma. Enkä usko, että ihan kauhean kaukana totuudesta. Kirjaa lukiessa tutustuu myös ruokateollisuuden historiaan. Itseäni yllätti ainakin se,  miten vähän asiat ovat lopulta muuttuneet. Esimerkiksi monet nykyajankin ruokaan liittyvät pelot (kuten bakteerikammo) ovat lähtöisin jo 1800-luvulta.

Minusta Ruokapyramidihuijaus on kirja, joka jokaisen tulisi lukea. Vaikka olisi eri mieltä sen väittämien kanssa, se ainakin antaa erilaisia näkökulmia ruokateollisuuteen. Kuluttajina meidän tulisi mielestäni tiedostaa erilaisten näkökulmien olemassaolo. Olisi hyvä, että kuluttajat myös ajattelisivat, eivätkä vain kuluttaisi ja ottaisi annettuna. 

Täällä meillä länsimaissa ruoka ja etenkin valmisruoka on tullut niin itsestäänselväksi, että olisi syytä välillä pysähtyä pohtimaan, onko se välttämättä hyvä asia. Ja että ruoan myymiseen liittyy pyrkimys voiton tavoitteluun aivan samalla tavalla kuin minkä tahansa muun hyödykkeen. Siksipä kaikkiin mainoksiin tai auktoriteettienkaan sanomisiin ei ehkä kannata sokeasti uskoa, vaan välillä kannattaisi kuulostella myös itse mikä on juuri sinulle hyväksi ja mikä ei. 

Eikä ainakaan aina uskoa sokeasti ruokamainoksiin lukematta tuoteselosteita. Niin monesti itsekin törmään siihen, että jotain tuotetta mainostetaan jonkun sen sisältämän osasen terveysvaikutuksilla. Kun sitten lukee tuoteselosteen, ilmeneekin, että kyseistä osasta on vain murto-osa elintarvikkeen koko sisällöstä. Eihän se ole muuta kuin kuluttajien huijaamista.